• Etusivu
  • Biohiili tuo monia mahdollisuuksia maaseudulle.

Biohiili tuo monia mahdollisuuksia maaseudulle.

Energiantuotannossa sivutuotteena syntyvä biohiili voi tarjota ratkaisuja esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja viljelymaan köyhtymiseen.

Maaperään lisätty biohiili toimii hiilinieluna parantaen samalla maaperän ominaisuuksia. Biohiilelle on olemassa lukuisia käyttötarkoituksia ja uusia tutkitaan aktiivisesti. Mitä mahdollisuuksia biohiilen käyttö tuo Suomen maaseudulle ja miten sen hyödyt tulisi huomioida?

Biohiili syntyy pyrolyysiprosessissa

Pyrolyysiprosessissa eloperäistä ainesta (esimerkiksi puuta) kuumennetaan happirajoitteisissa olosuhteissa. Samalla syntyy lämpöenergiaa, kaasua ja bioöljyä, joita voidaan käyttää energiantuotannossa. Biohiilen valmistuksessa olennaisia seikkoja ovat kartiomuotoinen astia, riittävä lämpötila ja tasainen liekki. Hiili kuumennetaan korkeassa 300–700 °C lämpötilassa, sillä pyrolyysi käynnistyy vasta lämpötilan ylittäessä 270 °C. Umpinaisen pohjan ansiosta palotapahtumaan pääsee korvausilmaa vain yläkautta. Tuli kuluttaa hapen ilmasta, eikä pohjalle muodostunut hiili pala tuhkaksi asti. Prosessi keskeytetään vettä valelemalla. Valmistusmateriaaliksi sopivat hyvin esimerkiksi ylijäämärisut, purku- ja harvennuspuut, järviruoko, heinä sekä hukkasadot. Biohiilen ominaisuudet muotoutuvat prosessissa käytetyn materiaalin, lämpötilan ja reaktoriviipymän mukaan.

 

Biohiiltä voidaan hyödyntää esimerkiksi maanparannuksessa ja hiilen sidonnassa. Maahan lisätty hiili säilyy siellä tuhansia vuosia toimien katalyyttina mikrobien ja kasvien symbioosissa. Mikrobit louhivat maan mineraaleista ravinteet ja hivenaineet, jotka ne luovuttavat kasvien juurille. Kasvit yhteyttävät auringonvalon avulla ja valmistavat ilmassa olevasta hiilidioksidista sokereita, joita mikrobit taas käyttävät ravintonaan. Kasvien yhteyttäessä ja tuottaessa ravintoa mikrobeille maahan varastoituu hiiltä ja syntyy hiilitase.

 

Biohiiltä käytetään myös ravinteiden kierrätyksessä. Hiilessä itsessään ei ole ravinteita, joten komposti on tässä helppo ja käytännöllinen apukeino. Valmis biohiili sekoitetaan kompostiin, josta se imee itseensä ravinteita. Tämän jälkeen seosaine levitetään viljelysmaahan. Biohiilen on todettu parantavan kasvien kasvua ja vähentävän kastelun tarvetta, sillä se sitoo itseensä paljon vettä. Monipuolisella biohiilellä on lukuisia muitakin käyttötarkoituksia, kuten hulevesien tai pilaantuneen maaperän puhdistus, kompostointi ja kasvualustasovellukset.

 

Biohiilen käyttö tulevaisuudessa

Biohiilen käyttöä on tutkittu, mutta toistaiseksi näyttöä hyödyistä on melko vähän. Todetut hyödyt ovat lähinnä kokemusperäisiä ja toisaalta tutkimustulosten saaminen vaatii kymmeniä vuosia. Maataloudessa biohiilen käytölle olisi mahdollisuuksia, mutta Suomessa se ei vielä ole yleistynyt. Muihin Euroopan maihin verrattuna Suomen maaperä on jo lähtökohtaisesti rikkaampaa, jolloin suhteellinen hyöty ei välttämättä ole samanlainen. Merkittävä osa hiilestä sitoutuu maaperään pitkäksi aikaa (300–3000 vuodeksi) ja eloperäisen aineen hajoaminen maassa on hyvin olosuhderiippuvaista. Tutkimuksia on tehty paljon trooppisilla alueilla, mikä tulisi huomioida markkinoitaessa tuotetta Suomen ilmasto-olosuhteissa.

 

Euroopassa biohiiliala on kovassa nousussa. Vaikka heikon saatavuuden vuoksi biohiili on vielä suhteellisen vähän käytetty, näkee Suomen Biohiiliyhdistyksen puheenjohtaja Priit Tammeorg käytön lisääntyvän ja hintatason laskevan. Suomen suurimmat kaupungit ovat rohkeasti lähteneet kokeilemaan biohiilen käyttöä esimerkiksi katupuiden ja puistoalueiden istutuksissa.

 

“On erittäin tärkeä, että toteutettavat pilottikohteet tehdään parhaalla mahdollisella osaamisella ja materiaaleilla, koska näiden onnistumisia seurataan tiiviisti,” toteaa Tammeorg. Hän näkee maatiloilla olevan raaka-aineita biohiilen tuotantoon ja mahdollisuus pyrolysoida omia biomassatähteitä. Siihen suunniteltuja helppoja työkalujakin on jo tullut markkinoille.

 

Peltojen maanparannukseen ei biohiiltä vielä kannata lähteä varta vasten tuottamaan, sillä siihen sijoittaminen on kallista. Jos hiilen tuottajat ja sitä hyödyntävät toimijat löytäisivät toisensa, voitaisiin myös kustannuksia jakaa. Biohiili toimii hiilinieluna, ja jos hiilinielut saataisiin osaksi hiilidioksidin päästökauppaa, biohiilen markkina-arvo maanparannusaineena voisi muuttua radikaalisti.

 

Alueellinen yhteistyö on tärkeää ja ääriolosuhteissa yhteistyöllä on voimaa. Tämä ei koske ainoastaan maatalouden elinkeinonharjoittajia, vaan valtiotasolla tulisi tehdä linjauksia tukipolitiikkaan. On tutkittu, että maiden kunto heikkenee ja se näkyy jo satotasoissa. Hiilivarantojen nostaminen on pitkäaikainen prosessi ja esimerkiksi rankka maankäsittely tulisi saada loppumaan. Ilmastonmuutos on tuonut paljon epävarmuutta maatalouteen ja tulevaisuudessa tulisikin tehdä suotuisia ratkaisuja hiilensidontaa ajatellen. Tähän peltojen hyödyntäminen hiilivarastoina voisi olla oiva ratkaisu.

 

Tutkimustuloksia tarvitaan

Biohiili voi olla ratkaisu hiilidioksidin sitomiseen ilmakehästä ja viljelymaan laadun parantamiseen myös Suomessa. Tutkimustuloksia on kuitenkin vielä vähän, joten niitä tarvitaan lisää. Pilottikohteiden toteuttamista tulisi jatkaa parhaalla mahdollisella osaamisella. Katseet tulisi kohdistaa maanviljelijöille suunnattuun järkevään tukipolitiikkaan ja saada biohiili mukaan päästökauppaan. Pellot hiilivarastona ovat erittäin arvokkaita ja se tulisi huomioida arvoisellaan tasolla.

 

Biohiilen mahdollisuuksia maaseudulla tuodaan esille osana Lahden ammattikorkeakoulun InforME- Informaatiomuotoilulla maaseudun uusiutuvan energian mahdollisuudet esille –hanketta, joka toteutetaan yhteistyössä Lappeenrannan teknillisen yliopiston, ProAgria Keskusten liiton, ProAgria Etelä-Suomen ja Hämeen ammattikorkeakoulun kanssa. InforME-hanke edistää uusiutuvan energian tuotantoa ja käyttöä maaseudulla tiedon visualisoinnin avulla. Lisätietoa osoitteesta: www.lamk.fi/informe

 

 

Kirjoittajat: Mira Saastamoinen, Mari Eronen