Viimeisimmän uhanalaisluokituksen mukaan Suomessa elävistä eliölajeista joka yhdeksäs on uhanalainen. Jotta luonnon köyhtymiskehitys saadaan pysäytettyä, tarvitaan luonnon monimuotoisuutta tukevia tekoja. Viimeisen 70 vuoden aikana Suomesta on hävinnyt merkittävä osa perinnebiotoopeista, eli perinteisen maataloustuotannon synnyttämistä niityistä, hakamaista ja metsälaitumista. Samalla osa suomalaista kulttuurihistoriaa, maalaismaisemaa ja luonnon monimuotoisuutta on joko hävinnyt tai on vaarassa hävitä.
Vaikka ilmastonmuutoksen torjunta ja karjatalous asetetaan usein vastakkain, karjataloudella ja laiduntajilla on suuri merkitys maatalousalueiden luonnon monimuotoisuudelle. Laidunnus vähentää maaperän ravinteisuutta, mikä hyödyttää vähäravinteisuuteen sopeutuneita niittykasveja. Laidunnus on usein ainoa keino hoitaa perinnebiotyyppejä. Sen hyötyihin luetaan valoisuuden ja lämmön lisääntyminen. Laidunnuksella torjutaan myös haitallisia vieraslajeja kuten lupiinia ja jättipalsamia.
Maa- ja kotitalousnaisten maisema- ja ympäristöasiantuntijat kampanjoivat luonnon monimuotoisuuden edistämisen puolesta vuosina 2022–2024. Vuoden 2022 erityisteemana on laidunnuksen merkitys luonnon monimuotoisuudelle, maisemalle ja yleiselle alueiden viihtyisyydelle. Luontoteko -kampanjaan voi tutustua Maa- ja kotitalousnaisten Facebookissa, Instagramissa, Twitterissä ja kotisivuilla koko vuoden ajan.
Laidunnuksen monet positiiviset vaikutukset ympäristöön on huomattu myös monilla taajamien ja kaupunkien laidunnuksella hoidetuilla avoimilla viheralueilla. Laidunnus lisää alueiden monimuotoisuutta ja parantaa maisemaa. Lisäksi laiduntavat eläimet, kuten lampaat, hevoset, naudat ja vuohet luovat ympäristöön viihtyisyyttä. Kaupunkilaitumet ovat virkistysarvojen vuoksi osoittautuneet asukkaiden keskuudessa suosituiksi. Laidunnus on oikein toteutettuna kustannustehokas tapa sekä tuottaa ruokaa että hoitaa ympäristöä, kuten ranta-alueita ja vesistöjä. Eri eläinlajeilla toteutettu laidunnus sekä kiertolaidunnus tuottavat yleensä monimuotoisimman lopputuloksen, sillä eri lajit syövät kasvillisuutta ja kuluttavat maastoa eri tavoin.
Lähde: Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry