Jakamistalous maaseudulla – mitä sen on?

Esimerkkejä jakamistaloudesta alkaa löytyä jo ympäri Suomea. Yhteisomistajuus ja toisilta lainaaminen alkavat yleistyä jälleen myös maaseudulla.

Jakamistalous on tapa jakaa, lainata, vuokrata tai käyttää yhteisesti vajaakäytöllä olevia tavaroita, tiloja ja osaamista omistamisen sijaan. Jakamistalous on sanana uusi ja tuntematon, mutta käytännössä Suomen maaseudulla jakamistaloutta on harjoitettu pitkään: työkoneita on omistettu yhteisöllisesti, työaikaa ja osaamista jaettu talkoissa, ja yhdistykset, kuten Martat, lainanneet astioita. Nykypäivän digitaalisten ratkaisujen ansiosta voimme esimerkiksi vuokrata huonetta asunnostamme Airbnb:n kautta, vuokrata autoa muille tarvitsijoille tai lainata rinkkaa ja muita retkivarusteita.

Jakamistalouden kautta yksittäisillä kansalaisilla on mahdollisuus tarjota palveluja, kuten soutuveneen vuokrausta, jolloin syntyy uusia työtilaisuuksia ja tulonlähteitä. Kuluttajat hyötyvät jakamistaloudesta uusien palvelujen, laajemman tarjonnan ja edullisten hintojen muodossa – jospa omalta kylältä voikin lainata höyrypesurin tai SUP-laudan yksityiseltä henkilöltä?

Kaikki jakamistaloustoiminta ei ole voittoa tavoittelevaa. Kyläyhdistyksen tarjoama soutuvene kylän järven rannassa tai vapaaehtoistyöhön perustuva lastenhoitorinki ei perustu rahan ansaitsemiseen. Yhteisomistajuuden ja yhteisten tilojen myötä myös yhteisöllisyys ja sosiaalinen pääoma kasvaa, mikä lisää hyvinvointia ja ehkäisee syrjäytymistä ja siitä johtuvia lieveilmiöitä.

Jakamistalous on nopeasti kasvanut ilmiö, jonka avulla voidaan säästää luonnonvaroja, kun kaikkea ei tarvitsekaan hankkia omaksi. Jos lainaat naapurisi painepesuria matonpesuun muutaman kerran vuodessa oman pesurin ostamisen sijaan, ympäristövaikutus on positiivinen, sillä painepesurin valmistukseen sitoutuu paljon resursseja ja energiaa. Toisaalta, jos [SV1] mökkikunnallesi on tullut uusi venevuokraamo, josta vuokraat moottorivenettä sen sijaan, että ennen harrastit lähinnä pyöräilymatkoja, ympäristövaikutukset kasvavat.

Jotta jakamistalous ja vihreä kasvu eivät muuttuisi harmaaksi taloudeksi, tulee palvelun tarjoamisesta tulleista tuotoista ilmoittaa verottajalle. Luonnollinen henkilö, joka tarjoaa palveluita tai vuokraa omaisuuttaan, on aina tuloverovelvollinen. Esimerkiksi huoneen tai mökin vuokraamista verotetaan pääomatulona. Henkilö on myös arvonlisäverovelvollinen, jos tilikauden liikevaihto ylittää 10 000 €.

Vertaismajoitus monipuolistaa matkailua maaseudulla

Airbnb-vertaismajoittaminen on suhteellisen tunnettu jakamistalouden esimerkki. Siinä yksityiset henkilöt vuokraavat tyhjää huonetta, aittarakennusta, vierasmajaa, taloa tai mökkiä matkailijoiden käyttöön. Suomen maaseudulta löytyykin jo mukavasti eritasoisia ja -hintaisia majoituskohteita.

Majoittajat ja majoitusta etsivät kohtaavat www.airbnb.fi -nettisivustolla. Nettisivu toimii vuokrauksen alustana, jossa tapahtuu varaukset, keskustelu majoittajan ja asiakkaan välillä, maksaminen ja palautteen antaminen. Palveluun rekisteröityminen on ilmaista. Majoittajaksi ryhtyessä palveluun lisätään oman vuokrattavan kohteen perustiedot, kuvia ja esittelyteksti. Kun kohde vuokrataan, majoittaja toimittaa asuntoon usein lakanat ja luovuttaa asiakkaalle avaimet. Asunto on syytä vuokrata siistinä niin, että asunto vastaa esittelytekstiä. Muuten voi saada asiakkailta huonoa palautetta, joka vaikuttaa negatiivisesti asunnon menekkiin tulevaisuudessa.

Majoitusta etsiville Airbnb monipuolistaa majoitusvaihtoehtoja ja mahdollistaa yöpymisen jopa aivan uusilla paikkakunnilla. Artikkelin kirjoittaja matkaili viime kesänä Pohjois-Suomessa ja yöpyi Juuman kylässä [SV2] maatilan aittarakennuksessa muutaman yön. Aitta sijaitsi maatilan pihapiirissä ja grillikota oli matkailijoiden käytössä, samoin vanhaan navettaan rakennettu suihkutila. Aittaan oli toimitettu kanisterissa juomavettä ja avain odotti aitan ovessa. Viikon telttailun jälkeen sateensuoja ja suihku olivat luksusta.

Yhteisöllinen etätyötila kohentaa pikkukaupungin elinvoimaa

Etätyön tekeminen on ollut nopeassa kasvussa viime vuosina. Etätyöllä tarkoitetaan työn tekemistä muualla kuin virallisella työpaikalla. Usein etätyö on tietotyötä ja sitä tehdään kotoa. Heinolan kaupunki suunnitteli ja toteutti vuokratilaan maksuttoman, yhteisöllisen työskentelytilan, jossa voi tehdä etätyötä ja kokoustaa yhteistyökumppaneiden kanssa. Tilasta löytyy nykyaikaista kokoustekniikkaa, kokoushuoneita, puhelinkoppi, etätyöpisteitä ja pieni keittiönurkkaus. Tilan nimeksi tuli SPOTTI – avoin tila.

SPOTTI on löytänyt asiakaskuntansa hyvin. Tilassa käy etätyöntekijöitä ja yksityisyrittäjiä, yrityksiä asiakastapaamisissa sekä yhdistyksiä ja urheiluseuroja kokoustamassa. Avoimia tiloja hyödyntää [SV3] viikoittain noin 80–120 henkilöä. Vaikka toiminta on ilmaista, se ei suinkaan ole tappiollista. Tilaa käyttävät käyvät syömässä, kahvilla ja kaupoilla Heinolan keskustassa, jolloin pikkukaupungin elinvoima kohenee.

SPOTTI edustaa jakamistaloutta, sillä se on yhteisöllistä toimintaa, joka myös säästää luonnonvaroja. Kokoushuoneet ovat monien yritysten ja yhdistysten käytössä, jolloin esimerkiksi teollisuusyritysten ei tarvitse itse omistaa siistejä kokoustiloja, tai moderneja laitteistoja. Ja vaikka etätyötä voi tehdä myös kotoa, voi lapset, kotieläimet ja kotityöt viedä keskittymistä itse työltä. Etätyöpisteellä työnteko sujuu tehokkaammin, ja parhaassa tapauksessa yhteisissä tiloissa tapaa uusia yhteistyökumppaneita. Luonnonvaroja säästyy, jos tehdään muutama etätyöpäivä omalla paikkakunnalla pitkien ajomatkojen sijaan.

Kyläyhdistys voi organisoida harrastusmahdollisuuksia

Loimaan Kojonkulmalla kyläyhdistys rakensi talkoilla ja kaupungin rahallisella avustuksella laiturin. Jo kolmatta vuotta laiturin vierestä löytyy kolme kanoottia, soutuvene ja pelastusliivejä, joita saa vapaasti lainata. Toiminnan aloittamista mietittiin pitkään, ja lopulta laituri ja veneet päätettiin sijoittaa keskelle kylää, näkyvälle paikalle, jotta vältyttäisiin ilkivallalta. Päätös oli hyvä, sillä veneet ovat saaneet olla rauhassa.

Kyläkanoottitoiminta ei aiheuta yhdistykselle suurta vaivaa tai kuluja. Keväällä laituri lasketaan veteen ja veneet tuodaan paikalle. Veneet ovat kyläläisiltä lainassa, ja palautuvat talveksi omistajilleen. Jos laiturihanke loppuisi, veneet on helppo palauttaa, eikä niihin ole sidottu pääomaa. Kanoottitoimintaa ei ole pahemmin mainostettu, vaan tieto on levinnyt suusta suuhun pienessä, noin 500 ihmisen kylässä. Jopa lähikaupungeista asti on käyty melomassa.

Koko kylän hallilla korjataan, kuntoillaan ja kudotaan

Teuron kylästä Tammelasta löytyy hieno jakamistalouden esimerkki, monitoimihalli. Halli rakennettiin vuosina 2003–2005 Leader-rahoituksen avulla ja talkootyöllä kyläyhdistyksen organisoimana. Halliin rakentui korjaushalli työkaluineen koneiden korjaukseen, lahtivaja ja kylmiö riistan käsittelyyn, kutomotila, kuntosali ja kirjasto. Hallin pihalla on kierrätyspisteet metallille, lasille ja paperille sekä akkujen keräyspiste.

Puolella kyläläisistä on avain hallille. Vanhojen koneiden korjausryhmä kokoontuu hallilla kerran viikossa ja korjaushallilla on muutakin viikoittaista käyttöä. Maanviljelijät käyvät hallilla korjaamassa traktoreitaan, jolloin heidän ei tarvitse omistaa omaa lämmintä hallitilaa. Pienellä, mutta toimivalla kuntosalilla käy päivittäin ihmisiä, kesäisin myös vapaa-ajan asukkaita. Kuntosali on aina auki ja se on saanut kiitosta läheisestä sijainnistaan, jolloin asukkaiden ei tarvitse matkustaa lähimpään kaupunkiin harrastamaan.

Lahtivaja on varsinkin syksyisin kovalla käytöllä, kun kuusi eri metsästysseuraa käsittelee saaliitaan siellä. Muutamia hätäteurastuksia vajassa on tehty myös. Vuosittain vajalla käsitellään yli 150 eläintä. Wahren-opiston kudontapiiri kokoontuu Kutomotilassa kerran viikossa. Omatoimikirjasto on avoinna lauantaisin, jolloin asukkaat voivat tuoda ja lainata kirjoja, sekä tulostaa. Kirjaston kirjat ovat kyläläisten lahjoituksia, eikä lainoilla ole palautuspäiviä.

Monitoimihalli tuo kyläyhdistykselle tuloja, jotka riittävät kattamaan hallin kulut ja vähän ylimääräistäkin, jolla kustannetaan kyläyhdistyksen muita toimintoja. Kuntosali kustantaa 20€/6kk ja korjaushallin käyttö 10€/päivä, seuraavat päivät 5€/päivä. Riistan käsittelystä pyydetään 5–10€/eläin. Lisäksi tuloja tulee yksityiseen käyttöön vuokratusta toimistotilasta ja korjaushallin osasta.

Monitoimihalli on ollut käytössä kohta 15 vuotta ja ilkivallalta on vältytty täysin. Teuro-Kuuslammin kyläyhdistyksen puheenjohtaja uskoo tämän johtuvan siitä, että halli on ollut kylän yhteinen ponnistus ja hyvin yhteisöllisessä käytössä.

Maaseudun jakamistalouden esimerkkejä tuodaan esille Lahden ammattikorkeakoulun Maallemuuttajat 2030 -projektissa, joka toteutetaan yhteistyössä LUT-Yliopiston kanssa. Projektissa aloitetaan myös uusia jakamis- ja palvelutalouden kokeiluja Päijät-Hämeessä.

Maallemuuttajat 2030 somessa:

  • Instagram: @maallemuuttajat2030
  • Facebook: Maallemuuttajat 2030
  • https://www.lamk.fi/fi/hanke/maallemuuttajat2030

Kirjoittanut: Kaisa Tuominen, Lahden ammattikorkeakoulu Kuvat: Kaisa Tuominen