Nyt sirisee!

Hyönteisruoka on ravinteikasta ja ympäristöystävällistä ruuantuotantoa, ja öttiäisistä povataan yhtä ratkaisua tulevaisuuden ruokakriiseihin. Hyönteiset ovat myös herkullisia, ja niitä on alkanut pintautua jo kotimaisiinkin marketteihin ja ravintoloihin.

Kukaan ei varmaan ole välttynyt huomaamasta ilmiötä, että hyönteisruoka on saapunut kauppojen hyllyille ja ravintoloihin. Viime vuoden syksystä lähtien maailmalla yleisiä ruokahyönteisiä on Suomessakin voinut käyttää elintarviketeollisuudessa. Tähän asti hyönteisiä on hyödynnetty ruokana kaikkialla muualla paitsi länsimaissa. Ilmiö liittyy Eviran tulkintaan EU:n uuselintarvikeastuksesta, joka sallii hyönteiset ihmistenkin ruokana, ei pelkästään eläinrehuna.

Hyönteiskasvatuksen etuna nähdään ekologiset ja eettiset hyödyt perinteiseen lihantuotantoon verrattuna. Hyönteisfarmaus ei vaadi laidun- tai viljelysmaata, vettä eikä paljon energiaa. Hyönteisiä varten ei myöskään tarvitse kasvattaa erikseen rehua, sillä ne voivat hyödyntää muun maatalouden sivuvirtoja. Yleisimmät farmihyönteiset ovat myös lajeja, jotka esiintyvät luonnonvaraisena meidänkin leveysasteilla, ja niitä voidaan kasvattaa ympärivuotisesti valvotuissa olosuhteissa.

Hyönteisruuan monipuolisuus on verratonta. Kuivattu hyönteisjauhe on erittäin tehokasta ravintoarvoiltaan, sataa grammaa kohden proteiinia on jopa 70 prosenttia. Lisäksi hyönteiset ovat täynnä mm. kuitua, Omega rasvoja, kalsiumia ja B12-vitamiinia.

Vuoden aikana kotimainen maatalouskin on alkanut muuttua, jo toistakymmentä sikalaa ympäri Suomen on joko alkanut sivutoimisesti kasvattaa kotisirkkaa tai vaihtanut possuntuotannon kokonaan höntiäisiin.

Haaveillen kesäniityllä

 Suomen kesää moititaan monesti lyhyeksi ja ikäväksi, silti villien hyönteisten kausi on meillä pitkä ja ihana. Hyvinä vuosina kausi kestää huhtikuusta marraskuuhun. Ensimmäiset perhosten ja kovakuoriaisten toukat saattavat heräillä jo maaliskuun lopussa mikäli säät sallivat. Vilkkaimmillaan hyönteisiä tavataan toki loppukesästä, kun viimeisetkin heinäsirkat ja hepokatit ovat aktivoituneet. Eli tiheäsilmäinen haavi kouraan ja niitylle haaveilemaan!

Villihyönteisten poimiminen on rentouttavaa puuhaa, mutta vaatii kärsivällisyyttä. Hyönteisemme eivät parveile kuten tropiikissa eivätkä ole kovin isoja. Silti lajikirjo on monipuolinen eikä hengenvaarallisia tai tappavan myrkyllisiä lajeja ole. Helpoimmin tavattavia höntiäisiä ovat kekomuurahaiset, heinäsirkat ja erilaiset toukat. Esimerkiksi sarvikuonokkaan toukka on kunnioitusta herättävän kokoinen ja helposti havaittavissa puutarhassa. Lahojen puiden kuoren alta saattaa löytää kerralla suurenkin mäntypistiäisapajan. Kekomuurahaiset ovat yksi suosikeistani. Havuinen ja sitruksinen hapokkuus tekee muurahaisesta mainion maustehyönteisen keittoihin, kastikkeisiin ja säilykkeisiin.

Hyönteisten poimintaan pätee samat periaatteet kuin sienestykseen ja marjastukseen: lajien ja maaperän tuntemus tulee olla hallussa, eikä rauhoitettuja lajeja saa poimia tai pesiä rikkoa. Muista jokamiehenoikeudet!

Käsityöläisolutta kyytipojaksi

Monien hyönteisten ominaisaromi on pähkinäinen, ja hyvin suolattuna ne peittoavat perinteiset naposteltavat mennen tullen. Jos ruokakulttuuri on muuttumassa hyönteismyönteisemmäksi ja monipuolisemmaksi, niin on juomakulttuurikin. Oluiden tyylikirjo ja laadukkuus on alkanut viime vuosina näkyä suomalaisessa juomakulttuurissa. Pienpanimoita löytyy Suomesta jo satakunta. Espoolainen Fat Lizard on profiloitunut amerikkalaistyylisten laatuoluiden valmistukseen kotimaisita maltaista, ja panimon oheistoiminnassa huomioidaan myös hyönteistalouden kasvu. Osa ylijäävästä mäskistä prosessoidaan hyönteisrehuksi. Raikkaana kesäjuomana höntiäisten kanssa tai ilman toimii esimerkiksi kansainvälisestikin palkittu 101 California Pale Ale, joka humalointinsa ansiosta on hedelmäisen raikas muttei liian katkera.

Kirjoittaja Topi Kairenius on hyönteiskokki ja yksi Fat Lizard -panimon perustajista.