• Etusivu
  • Farmi
  • Peltometsäviljely voi tarjota ratkaisuja maankäytön ja maataloustuotannon haasteisiin myös Suomessa

Peltometsäviljely voi tarjota ratkaisuja maankäytön ja maataloustuotannon haasteisiin myös Suomessa

Peltometsäviljelyssä (engl. agroforestry) ruoantuotantoon yhdistetään puuvartista kasvillisuutta, kuten puita ja pensaita erilaisten monipuolisten tuotannollisten hyötyjen ja ympäristöhyötyjen saavuttamiseksi. Puita ja pensaita voidaan istuttaa pelloille ja laitumille tai niiden ympärille erilaisin tavoin riippuen siitä, millaista peltometsäviljelysysteemiä tavoitellaan. Myös metsäisissä ympäristöissä voidaan tuottaa ruokaa tai muita hyödykkeitä metsälaidunnuksen avulla tai tuottamalla metsässä muita kuin puuperäisiä hyödykkeitä. Tätä laajempaa kokonaisuutta kutsutaan agrometsätaloudeksi.

Suomessa perinteisesti harjoitettu peltometsäviljelyn muoto on metsälaidunnus. Muutoin tämä viljelymuoto on Suomessa vielä toistaiseksi heikosti tunnettu ja puutteita on niin saatavilla olevasta tutkimustiedosta kuin käytännön kokemuksista ja osaamisestakin.

Paljon tietoa ja esimerkkejä löytyy kuitenkin muualta, Euroopassa erityisesti eteläisemmistä osista. Pohjoisissa olosuhteissa peltometsäviljelyn tutkimus ja käytäntöön soveltaminen on vasta alkutekijöissä. Tarve hillitä ilmastonmuutosta ja ilmastonmuutoksen myötä muuttuvat olosuhteet haitallisine sään ääri-ilmiöineen lisäävät kuitenkin painetta sopeuttaa maankäyttöä ilmastonmuutosta hillitseväksi ja siihen sopeutuvaksi myös pohjoisemmilla viljelyalueilla.

Suomestakin löytyy jo pieni joukko peltometsäviljelyyn perehtyneitä tahoja. Osa tästä joukosta pääsi jakamaan tietoaan asiasta kiinnostuneelle ja innostuneelle yleisölle Suomen peltometsäviljelyverkoston järjestämässä peltometsäviljelyseminaarissa 17.6.2019.

Seminaari järjestettiin Paraisilla Qvidjan tilalla ja kiinnostuneita osallistujia olisi riittänyt enemmän kuin tilaisuuteen mahtui. Seminaarille on kuitenkin tiedossa vielä toinen, peltometsäviljelyyn käytännönläheisemmin pureutuva osa syksyllä 2019 Ammattiopisto Livian Tuorlan toimipisteellä.

Peltometsäviljelyseminaarissa kuultiin tutkimuksesta, käytännön kokemuksista ja päätöksenteosta sekä tutustuttiin Qvidjan tilaan.

Peltometsäviljelyn tutkimuksesta puhumassa oli tutkijoita ja asiantuntijoita muun muassa Euroopan metsäinstituutin AFINET-projektista, Luonnonvarakeskuksesta ja Luomuinstituutista. Tutkimuksiin liittyen esille nousi niin peltometsäviljelyn tuottavuutta parantava vaikutus, maatilojen tuotannon monipuolistuminen kuin paikallisten ja globaalien ympäristöhaasteiden ratkominenkin.

Euroopassa peltometsäviljelyn kiinnostavia tutkimusaiheita ovatkin tällä hetkellä globaalien ympäristöhaasteiden ratkomiseen liittyvät kysymykset, kuten ilmastonmuutoksen hillintä ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen sekä luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen ehkäiseminen. Tärkeä ja kiinnostava tutkimusaihe on tietysti myös peltometsäviljelyn käytännön toteuttaminen Euroopan eri alueilla.

Seminaarissa esitettyjä esimerkkejä maailmalta oli muun muassa puustoiset laitumet, peltojen puukujat, puustoiset suojavyöhykkeet, Itävallan maaseudun perinnemaisemien pensasrivistöt sekä Suomeen soveltuvana esimerkkinä esitetty pähkinänviljely osana muuta kasvintuotantoa.

Esimerkkien peltometsäviljelykäytännöillä on hyötyjä niin tuotannolle kuin ympäristöllekin. Puuvartiset kasvit muun muassa ehkäisevät eroosiota, toimivat tuulensuojina, lisäävät monimuotoisuutta, sitovat hiiltä syvälle maaperään, voivat toimia typensitojina tarjoten ravinteita muille viljelykasveille ja voivat parantaa maaperän kuntoa lisäämällä esimerkiksi biologista aktiivisuutta ja multavuutta. Kasvintuotannon monipuolistaminen peltometsäviljelyn keinoin voi tarjota myös erikoistumismahdollisuuksia maatalousyrityksille.

Suomessa peltometsäviljelyä toteutetaan ympäristöhaasteiden ratkaisemiseksi esimerkiksi Kilpiän tilalla Lohjalla. Tilalla on jo istutettu hedelmäpuita jyrkkään rinnepeltoon ehkäisemään eroosiota sekä istutettu puu ja pensasrivistöjä muillekin pelloille. Myös seminaaripaikalla Qvidjan tilalla päästiin tutustumaan käytännön esimerkkeihin tryffelitarhan ja metsitetyn, nykyisin laidunnetun ongelmapellon äärellä. Mielenkiintoinen käytännön esimerkki oli myös Suomen Agrometsä Oy:n esitys sienituotannon mahdollisuuksista puuaineksessa.

Baltic Sea Action Group
Ulrika Wikström