Syysrypsin viljelytekniikka luomussa

Syysrypsin viljelystä on luonnonmukaisessa tuotannossa vielä vähän kokemuksia
ja tarkkojen, kaikkiin tilanteeseen sopivien ohjeiden antaminen ei sen vuoksi ole mahdollista.

Syysrypsin viljelyssä korostuu lohkovalinta. Lohkon pitää olla hyvin vettä läpäisevä, eikä siinä saa olla vettä kerääviä painanteita. Syysrypsillä maan pH-tason tulisi olla hyvä tai parempi. Viljelyn onnistumista voi haitata multamailla keväinen rouste. Savimailla ja karkeilla kivennäismailla ongelmana on maan liiallinen kuivuminen syysmuokkauksessa, jolloin taimettumisen onnistuminen jää sateiden varaan.

Ennen syysrypsinkylvöä tehtävillä maan muokkauksilla pyritään ensisijaisesti parantamaan edellytyksiä onnistuneelle talvehtimiselle. Maan vedenläpäisykykyä pyritään parantamaan viljelemällä esikasveina syväjuurisia kasveja ja tarvittaessa myös mekaanisesti muokkaamalla. Kuivassa maassa voidaan tehdä tiivistymien rikkominen matalalla (25–30 cm) jankkuroinnilla, jossa maata ei sekoiteta, ja työskennellään vain pari senttiä tiivistymiskerroksen alapuolella. Toimenpide kannattaa tehdä ensimmäisenä viherlannoitusvuonna, jotta viherlannoituskasvien juuristo ehtii stabiloida mekaanisen muokkauksen vaikutuksen.

Syysrypsin paras esikasvi on apila(mailas)nurmi. Sadonkorjuun velvoitteen täytyttyä voidaan maata alkaa valmistelemaan syysrypsin kylvöä varten. Rikkakasvitorjunnan ja hyvän kylvöalustan saamiseksi nurmen lopetus kannattaa tehdä rikkomalla nurmikasvusto matalalla muokkauksella esimerkiksi kultivoimalla. Kasvuston annetaan kuivahtaa, jolloin myös mahdollisia kestorikkakasveja saadaan kuritettua. Kasvuston kuivatusta voi tehostaa juolannostimella (kultivaattori, jossa perässä pyörivä roottori), joka heittää kasvuston maan pinnalle kuivamaan. Lopuksi maa kynnetään muutamaa senttiä muokkauksia syvemmälle, jotta saadaan nostettua kosteampaa maata pintaan.

Luomusyysrypsin kylvössä on kokeiltu kylvömenetelmänä sen kylvöä kynnön yhteydessä piensiemenenkylvölaitteella, joka on kiinnitetty traktorin sivulle. Kyntöauran perässä on pakkeri, joka tasoittaa kylvöksen ja samalla multaa siemenen. Kylvö voidaan tehdä myös kynnön jälkeen rikkaäkeellä, jossa on piensiemenen kylvölaite. Jyräystä voidaan käyttää kylvön jälkeen tasoittamaan mahdollisia kokkareita. Tavoitteena on saada ilmava maan rakenne, jonka pintakerroksessa on kosteutta ja maan pinta on hieman tiivistynyt eikä siinä ole kokkareita. Jokainen ajokerta kynnöksellä vähentää ilmatilavuutta ja heikentää veden läpäisevyyttä.  Menetelmästä on vielä vähän kokemuksia, mutta se on osoittautunut hyväksi.

Nurmen rikkomisen jälkeen on mahdollista käyttää myös toisenlaista kylvötekniikkaa. Ensin maa muokataan perinteisesti kynnön jälkeen, jonka jälkeen siihen ajetaan harjuja. Harjut auttavat taimea talvehtimisessa, vuodesta ja olosuhteista riippuen talvehtiminen voi onnistua harjun päällä, sivulla tai pohjalla.

Luomuviljelyssä syysrypsikasvuston perustaminen keväällä kylvettävän viljan aluskasvina on haastavaa. Keväällä tai rikkaäestyksen yhteydessä kylvetty syysrypsi kärsii helposti typen puutteesta ja on arka tuholaisvioitukselle. Viljan kanssa syysrypsin seosviljelyn onnistuminen edellyttää joko riittävän multaista lohkoa tai kunnollisen typpilannoituksen järjestämistä.

Lannoitus

Syysrypsi tarvitsee paljon typpeä, sillä se kylvetään loppukesästä. Syksyllä maksimityppimäärä on kivennäismailla 50 kg/ha. Käytännössä syysrypsi kuitenkin tarvitsee enemmän typpeä, ja siksi on tärkeää hyödyntää apilanurmen esikasvivaikutusta. Karjanlantaa käytettäessä pitää muistaa maksimi käyttömäärät ja levitys kannattaa tehdä kynnön alle.

Lihaluujauho antaa hyvät mahdollisuudet hoitaa syysrypsin syksyinen typpilannoitus. Lihaluujauhossa C/N – suhde on pieni, joten se aktivoi maassa hiilipitoisen aineksen mineralisoitumista, joka vapauttaa samalla typpeä kasvien käyttöön. Lihaluujauhon lannoitusvaikutus on miltei keinolannoitteen luokkaa. Lihaluujauholla pystytään nykyisten ympäristötukisäädösten mukaan antamaan syysrypsille kokonaan sen syksyllä tarvitsema typpilannoitus. Öljykasvit ovat herkkiä kalin puutteelle, joten kalin saannista pitää huolehtia lihaluujauhoa käytettäessä. Keväällä syysrypsille voidaan antaa täydennyslannoitus pintaan, kun maa on riittävän kantavaa.

Sekä kylvövuoden syksyllä että satovuoden keväällä voidaan käyttää syysrapsille eräitä luomuhyväksyttyjä lehtilannoitteita. Tänä keväänä on hyväksytty myös ensimmäinen rikkilannos. Rikki on tärkeä ravinne öljykasveille.

Tuholaisten ja rikkakasvien torjuminen

Etanat voivat olla ongelma etenkin nurmen jälkeen. Nurmen mekaaninen lopetus ja kokkareiden rikkominen jyräämällä vähentää etanoiden määrää pellolla. Sluxx-etanasyöttiä voidaan käyttää myös luomussa. Varmin tulos saadaan, kun syöttirakeet levitetään heti kylvön jälkeen ennen kuin etanat ehtivät tuhota kasvustoa.

Kestorikat torjutaan nurmivuosina niitoilla kompensaatiopisteessä ja viimeisen nurmivuoden keskikesän kesannoinnilla. Siemenrikkoja voidaan torjua rikkaäestyksellä syksyllä, jos kylvö on tehty tasaiselle maalle ja pelto on jyrätty.

Täystiheä kasvusto kilpailee hyvin rikkoja vastaan, mutta rikkaongelmat tulevat esiin, jos kasvusto jää harvaksi tai aukkoiseksi. Syysrypsille kannattaa kylvää aluskasvi syksyllä tai viimeistään keväällä kilpailemaan rikkoja vastaan. Hyviä aluskasveja voisivat olla valkoapila ja monivuotiset heinäkasvit.

Teksti JA KUVAT Mimmi Virtanen, maaseutuohjelman tiedottaja Satakunta