Suomen kulttuurirahasto myönsi 150 000 euron rahoituksen hankkeelle “Kohti yhteisymmärrystä metsien käytön kestävyysmuutoksista”, johon kaikki metsien käytöstä kiinnostuneet voivat osallistua.
Metsätaloudesta on tullut entistä monitavoitteisempaa ja yksittäiseen metsäpalstaan kohdistuu samanaikaisesti epärealistisen suuri määrä taloudellisia, sosiaalisia ja ekologisia tavoitteita. Globaalin viitekehyksen keskusteluun tuo ilmastonmuutos.
– Kaikki metsäkeskusteluun aktiivisesti osallistuvat tuntuvat olevan väsyneitä tilanteeseen, sanoo hanketta Jyväskylän yliopistolla vetävä luonnonsuojelubiologian yliopistonlehtori Panu Halme.
Nyt alkava hanke kokoaa metsien käytön kestävyydestä kiinnostuneet tutkijat ja sidosryhmät yhteen keskustelemaan siitä, mitkä osa-alueet määrittelevät suomalaisen metsätalouden kestävyyden. Keskustelut toteutetaan työpajoissa, joista ensimmäinen on tarkoitus järjestää ensi keväänä.
Mittarit metsäympäristön tilan seurantaan
Tavoitteena ei ole määritellä kestävyyttä yhden tai useamman mittarin avulla, sillä se on mahdotonta. Sen sijaan hankkeen tavoitteena on tunnistaa kestävyyden elementtejä, joita eri toimijat pitävät tärkeinä metsien käytön kestävyyttä mitattaessa ja arvioitaessa. Hankkeeseen kutsutaan kaikki metsien käytöstä kiinnostuneet kehittämään mittareita metsien käytön kestävyyden eri osa-alueiden seurantaan.
– Jos saamme kehitettyä käyttökelpoisia ja toimijoiden hyväksymiä mittareita, ottaa Luonnonvarakeskus ne käyttöön osaksi metsien käytön seurantaa suurimman ylläpidettävissä olevan hakkuukertymän rinnalle, toteaa tutkimusprofessori Annika Kangas Luonnonvarakeskuksesta.
Hanke pyrkii myös tuottamaan keinoja, joilla havainnollistetaan kestävyyden eri osa-alueiden ristiriitoja sekä niiden vaikutuksia. Hankkeen lopputuloksena eri tieteenaloilla metsiin liittyvää tutkimusta tekevät tahot kuvaavat kestävyyttä aiempaa monipuolisemmin ja sitä kautta metsätalouden kestävyyden arviointi on aiempaa useamman osallisen näkökulmasta hyväksyttävällä tavalla tehty.